Olin aamulla taas vaihteeksi ihan paniikissa. Mentii kaverin kanssa liian ajoissa bussipysäkille ja istuiltiin siinä pitkää, ennenkun bussi tuli. Ennen työpaikalle menoa, kävin saattamassa kaverini tet-paikkaansa, ja näin tuttuja. Sitten oli pakko mennä sisälle omaan tetpaikkaani. Olen ihan varma, että tärisin kun hullu, mutta koitin silti tervehtiä tutun tuntuisia naamoja.
En ollu vielä antanu lappua 'työnantajalle', niin hoidin sen homman heti aamusta, ja sitten jo sainkin kuulla pääseväni jollekkin keikalle tänään. Olin aika innossani, ku siihen ois mahollisuus pitäny olla jo eilen, mut se myöhästyi, enkä sitten ehtinyt sinne. Tänään olikin tiedossa paljon kivempi keikka. Olin mukana haastattelemassa mun ikäisiä nuoria pipoasioista. Bongailtiin hauskoja pipoja, ja minä bongailin mm. mieleenjääneen pojan jolla on aina tosi kivoja housuja ja lapsuudenystäväni, joka ei varmasti tunnistanut minua. Kyseisestä lapsuudenystävästäni olen saanut kuulla viimeaikoina paljon mm. sen takia että hänen äitinsä on töissä tet-paikallani. Tarinoita on kuulunut juuri ohimenneistä syntymäpäivästä ja mopokortista, ja mukavia menneisyydenkin muistoja on tullut kuultua pari. Ei sillä että se häiritsisi, mutta se ihminen on kadonnut elämästäni jo vuosia sitten, se aika on minulle ollutta ja mennyttä, enkä edes muista siitä juuri mitään. Juttuja olen kuullut, mutta ne ovat sellaisia, jotka eivät oikeasti saa ikävöimään niitä 'hyviä vanhoja aikoja'.
Me haastateltiin paljon erilaisia ihmisiä, ujompia ja ulospäinsuuntautuneempia, fiksuja ja hullummanpuoleisia. Kaiken kaikkiaan homma oli tosi mukavaa, ja tulevaisuudessa voisin ihan hyvin kuvitella olevani vaikkapa toimittaja tai valokuvaaja. Kävin mukana olleen toimittajan kanssa syömässä mäkissä, vaikutti tosi mukavalta ihmiseltä.
Kun palasimme toimitukseen, sain alleni työn: Mielipide/kommentti keikalla käsitellyistä asioista, eli pipoista ja siitä pitäisikö murtaa tapa ottaa pipo pois päästä töissä, koulussa ja yleensäkin sisätiloissa. Kirjoitin noin tuhatsanaisen kommentin, jossa esitin mielipiteekseni, että pipon riisuminen sisätiloissa on kohteliasta, kuinka olenkin mielikuvituksekas!!! :D
TETin jälkeen lähdin ystäväni kanssa ostamaan lahjaa ylihuomisen syntymäpäiväsankarille. Ostimme kalliilla rahalla kaikkea ihan kamalaa, olen itsekin hieman järkyttynyt, toivon vain että synttärisankari edes hieman pitää lahjasta, jonka teemana oli ostaa ihan mitä vain kultaista ja mustaa rihkamaa. Olimme ystäväni kanssa todella väsyneitä, jotenka shoppailu ja inhimillinen keskustelu karkasi totaalisesti käsistä, ja loppujenlopuksi kaikki päättyi siihen, että nauroimme kippurassa naamat punaisina auton takapenkillä.
Tulin juuri ulkoa, siellä sataa vettä. Purin syvää vittuuntumistani kaverilleni, ja sain samalla mitalla takasin. Nyt on päivän ongelmatkin tullut vuodatettua ja voin kaikessa rauhassa (tet-stressiä lukuunottamatta) käydä nukkumaan.
GOOD NIGHT!!♥ Mr. Jaså
